Toimittaja asettaa teeman, ja asiantuntija syventää, johdattaa ja tiivistää oleellisen.

Kun toimittaja ottaa yhteyttä, pääset etuoikeutettuun asemaan. Pääset nimittäin puhumaan toimittajan lukijoille, kuulijoille tai katsojille. Mutta miten toimittajakohtaaminen käännetään kaikkien osanottajien voitoksi?

Mediahaastattelu on periaatteessa yksinkertainen dramaturginen tilanne. Toimittaja kysyy, asiantuntija vastaa. Toimittaja rytmittää, mutta itse asiasisältö tulee haastateltavalta. Haastattelun loputtua kuulija, katsoja tai lukija ymmärtää käsiteltyä teemaa syvemmin ja monipuolisemmin kuin aikaisemmin.

Haastateltavan kannalta oleellista on päästä äkkiä asiaan. Haastatteluun kuluvaa aikaa ei kannata tuhlata kiertelyyn, kaarteluun eikä taustoihin. Eli siis: kun toimittaja antaa sinulle teeman, mene heti oleelliseen.

Oleelliseen asiaan on vaikea päästä, ellei ole valmistautunut. Valmistaudu siis niin, että sinulla on etukäteen selvillä, mikä on se kaikkein oleellisin asia tai näkemys, jonka haluat selvittää yleisölle.

Voit ajatella haastattelutilanteen myös niin, että toimittaja asettaa joka kysymyksellään laajan teeman. Sinun tehtäväsi on sitten avata käsiteltävää teemaa sellaisella tavalla, joka on oleellista vastaanottajan kannalta. Jos olet tartuntatautilääkäri ja sinua haastatellaan koronasta yleismediaan, tehtäväsi on valaista pandemian tämänhetkistä tilaa suurelle yleisölle eli potilaille. Jos olet tartuntatautilääkäri ja sinua haastatellaan Suomen Lääkärilehteen, tehtäväsi on avata samaa tilannetta kollegoille, mikä on aivan toinen viestintätilanne.

Toimittajan kysymysten asettelun tapa voi joskus olla aggressiivinen, keskeyttävä, mielestäsi epämukava tai epäkohtelias. Oleellista on kuunnella kysymyksen ydin: teema. Mitä teemaa pääsen seuraavaksi syventämään? Mitä näkökulmaa voin käyttää oman asiantuntemukseni osoittamiseen? Miten voin auttaa lukijaa, kuulijaa tai katsojaa ymmärtämään oman alani uusinta viisautta?

Toimittaja siis kysyy, mitä ja miten kysyy, mutta sinä asiantuntijana vastaat, mitä ja miten haluat vastata. Sinun ei tarvitse kiertää kysymystä, mutta voit valita sellaisen tavan käsitellä teemaa, jonka itse katsot viisaimmaksi ja hyödyllisimmäksi. Saksan liittokansleri Olaf Scholtzista kirjan kirjoittaneen päätoimittaja Lars Haiderin mukaan Scholtz ei yleensä vastaa siihen kysymykseen, mikä häneltä kysytään, vaan siihen kysymykseen, minkä hän toivoo itseltään kysyttävän. Scholtz siis säätää näkökulmaa sen mukaan, mitä hän haluaa sanoa tai mitä hän on etukäteen päättänyt sanoa.

Sholtzin tapaa toimia haastateltavana voi kutsua asiantuntijavallaksi: toimittajahan ei voi määrätä sitä, mitä haastateltava sanoo. Haastateltava päättää sen ihan itse. Tee niin myös sinä.

Haluatko kehittyä haastattelujen antajana?