Kriisiviestintä on periaatteessa ihan tavallista viestintää - paineen ja kiireen alla. Jos yhtiö tai yhteisö on kriisin viestinnällisessä ytimessä, sekä median että sosiaalisen median paine voi olla nopea ja yllättävä. Silloin avainhenkilön kaikki henkilökohtaiset viestintävalmiudet tulevat käyttöön.
Joskus yhtiö tai yhteisö asettaa viestinnällesi rajoja, joita et voi ylittää. On joku luku, joku hinta, joku innovaatio, joku toimintatapa, jonka yksityiskohtia et voi avata. Miten valmistaudut sellaiseen haastatteluun, jossa tule eteen kysymys, johon et voi vastata?
Katsekontakti on yksi vahvimmista vakuuttamisen välineistä. Me suomalaiset olemme tottuneet varsin tiiviiseen katsekontaktiin. Säätele oman katsekontaktisi intensiivisyyttä tilanteen mukaan! Älä tuijota, mutta pidä kaikissa viestintätilanteissa kevyen oloinen katsekontakti päällä suuren osan aikaa.
Mediahaastattelu on yksinkertainen dramaturginen tilanne: toimittaja kysyy, asiantuntija vastaa. Toimittaja rytmittää, mutta asiasisältö tulee haastateltavalta. Oleellista on päästä äkkiä asiaan. Älä siis tuhlaa aikaa kiertelyyn, kaarteluun eikä taustoihin. Käytä myös asiantuntijavaltaa ja ohjaa keskustelu heti katsojan, kuulijan tai lukijan kannalta oleelliseen.
Vanha fraasi väittää, että johtaminen on viestintää. Niin melkein onkin - ainakin 80 prosentin verran. Mutta kun mietitään tarkemmin, millaista viestintää johtaminen strategisen päätöksenteon jälkeen on, se on lähes kokonaan esiintymistä. Jos siis haluat olla tehokkaampi ja tuloksellisempi johtaja, mikä olikaan se, mitä kannattaa treenata?
Kun harjoittelet esiintymistä, harjoittelet itsenäsi olemista - ja paradoksaalisesti tutustut itseesi. Esiintymiskoulutus on erikoislaatuinen peili, jokavoi myös kaivaa karisman esiin.
Me eurooppalaiset usein katsomme Atlantin yli mallia ja olemme kateellisia, kun amerikkalaiset tuntuvat esiintyvän niin sujuvasti ja luontevasti. Mutta kun amerikkalaisilta kysytään, mitä he pelkäävät kaikkein eniten, vastaus on: julkista esiintymistä.
